TERVETULOA

Sallan yhteismetsä on paikallinen puuntuottaja, jonka toimialoja ovat metsätalous ja metsien virkistyskäyttö eri muodoissa.

Sallan yhteismetsällä on yli 75 vuoden historia. Suomen toiseksi suurimman yhteismetsän pinta-ala on  59 445 hehtaaria ja osakastiloja on yli 1 500.

Yhteismetsä toimii määrätietoisesti puun kasvun lisäämiseksi metsäluonto huomioiden. Tavoitteena on kasvattaa yhä enemmän ja parempilaatuista puuta ja harjoittaa metsätaloutta osakkaiden hyväksi.

Pohjois-Suomen ns. vanhoilla yhteismetsillä on pitkä historia. Ruotsin kuningas Kustaa III antoi 1700-luvulla suomalaisille knihtisopimuksilla verovapaita maita, jotta rajamaat pysyisivät asuttuina ja niillä olisi puolustajia. Sotilassopimukseen perustuva metsäomistus sai alkunsa kuninkaan ja pitäjäläisten välisellä sopimuksella. Vastikkeeksi kuningas lupasi pitäjän maat ikuiseksi ajoiksi verosta ja isojaosta vapaaksi. Suomen muissa osissa sijaitsevat yhteismetsät ovat enimmäkseen karjalaisten asuttamisen myötä syntyneitä. Venäjän vallan aikana 1800-luvulla Suomen senaatti yksipuolisesti kumosi Ruotsin vallan aikana tehdyt sopimukset. Kun koillismaalaiset niskuroivat päätöstä vastaan, senaatti antoi vastineeksi metsät 1890-luvulla paikallisten talollisten yhteiseksi omaisuudeksi. Isojako saatiin tehtyä Koillismaan selkosilla 1920- ja 1930-luvulla, tosin Kuusamossa vasta sodan jälkeen 1950-luvulla. Isossajaossa valtion ja yhteismetsien maat erotettiin yksityisten maista.

Yhteismetsien toimintaa säätelee yhteismetsälaki (14.2.2003/109) jota muutettu (28.12.2007/1497).

Tapio Sinkkilä
toiminnanjohtaja