YHTEISMETSAN HISTORIA

Pohjois-Suomen yhteismetsillä on pitkä historia….. knihtiajan peruja 1700-luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa III antoi suomalaisille knihtisopimuksilla verovapaita maita, jotta rajamaat pysyisivät asuttuina ja niillä olisi puolustajia. Sotilassopimukseen perustuva metsäomistus sai alkunsa kuninkaan ja pitäjäläisten välisellä sopimuksella. Vastikkeeksi kuningas lupasi pitäjän maat ikuisiksi ajoiksi verosta ja myös isojaosta vapaaksi. Suomen muissa osissa sijaitsevat yhteismetsät ovat enimmäkseen karjalaisten asuttamisen myötä syntyneitä.

Venäjän vallan aikana 1800-luvulla Suomen senaatti yksipuolisesti kumosi Ruotsin vallan aikana tehdyt sopimukset. Kun koillismaalaiset niskuroivat päätöstä vastaan, senaatti antoi vastineeksi metsät 1890-luvulla paikallisten talollisten yhteiseksi omaisuudeksi.

Isojako saatiin tehtyä Koillismaan selkosilla 1920- ja 1930-luvulla, tosin Kuusamossa vasta sodan jälkeen 1950-luvulla. Isossajaossa valtion ja yhteismetsän maat erotettiin yksityisten maista. Yhteismetsien hallintoa ja hoitoa varten laadittiin eduskunnassa yhteismetsälaki, jota vuosikymmenien saatossa on muutamaan kertaan uusittu.

Sallan yhteismetsä on perustettu v. 1933 - 1936 isojakotoimituksen yhteydessä vuoden 1898 annetun asetuksen mukaisesti. Yhteismetsän alueet on muodostettu Sallan pitäjään ja Liikasenvaaran jakokuntaan Kuusamon pitäjään kuuluvista alueista. Ensimmäinen metsätaloussuunnitelma valmistui v. 1936. Kokonaispinta-ala oli 55.133,02 hehtaaria mutta 2. maailmansodan jälkeen alueluovutusten yhteydessä Neuvostoliitolle jouduttiin luovuttamaan 10.081,23 hehtaaria. Sodan jälkeen otettiin asutukseen yhteismetsältä laajoja alueita, esimerkiksi Kurinjoen palsta kokonaan. Alueluovutusten jälkeen yhteismetsän pinta-ala oli vain 25.137 hehtaaria.

Vuonna 1962 suoritettiin yhteismetsän ja valtion välillä tilusvaihto. Yhteismetsä luovutti jäljelle jääneen osan Korvasvaaran palstaa (398 ha) ja sai Ylirovannupasta maata 708 hehtaaria. Sodassa ja asutukseen menetettyjen alueiden osalta saatiin ratkaisu Maanjako-oikeudessa 20.12.1966. Oikeuden päätöksellä Suomen valtio luovutti yhteismetsälle maa-alueita Naruskalta ja maksoi metsätilikorvauksia 2 484 252 markkaa. Vastikemaiden jälkeen yhteismetsän pinta-ala oli 49 987 hehtaaria. Lisämaiden ostojen ansiosta Sallan yhteismetsän pinta-ala on 58 345 hehtaaria.

Hoitokunnan puheenjohtajina ovat toimineet:
Matti Alapeteri, Oskari Isola, Arvi Leskelä, Väinö Ailasmäki, Pauli Aho, Heikki Vaarala ja Eero Törmänen v. 1999 alkaen.