ETUSIVU YHTEISMETSÄ Historia TIEDOTTEET ORGANISAATIO Hallinto Toimihenkilöt OHJESÄÄNTÖ Yhteismetsälaki TOIMINTA Metsätalous Puun myynti Muu toiminta KÄMPÄT Aitaselkä Riutukka Suomujärvi Kalastajan torppa Kenttälammen Eräkeskus Kieppi RANTAKAAVAT JA TONTIT Joutsenlampi Naruskajoki Naruskajärvi Saukkojärvi Tenniöjoki Muut tontit/määräalat METSÄSTYS JA KALASTUS Pienriistan metsästys Hirven metsästys Karhun metsästys Kalastus Retkeily ja vaellus KIINTEISTÖKAUPPA Yhteismetsä osuudet Tilan vaihto osuuksiin Tilojen osto YHTEYSTIEDOT Palautelomake  |
TILAN TAI MÄÄRÄALAN VAIHTO YHTEISMETSÄOSUUKSIIN Yhteismetsä on vanha, perinteinen metsänomistuksen muoto, joka on muuttunut moderniksi tavaksi omistaa ja hoitaa metsiä. Kun metsänomistajissa on yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole sidosta maatalouteen tai etäisyys metsätilalle on suuri, kiinnostus vaivattomaan metsänomistukseen kasvaa. LIITTYMINEN YHTEISMETSÄÄN Uusi yhteismetsälaki tuli voimaan v. 2003 ja se helpotti monin tavoin yhteismetsään liittymistä. Osakkaaksi tuleva metsänomistaja liittää metsänsä yhteismetsään ja saa vastikkeeksi yhteismetsän osuuksia. Liitettävän metsän arvo määritellään, minkä perusteella annettavien yhteismetsäosuuksien määrä lasketaan. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma ja metsän arvon laskentaohjelmat auttavat oikeaan arvonmäärityksen lopputulokseen. Tilan luovuttaja ja yhteismetsä laativat sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään. Sopimuksen mukaisesti maanmittauslaitos tekee kiinteistötoimituksen. AMMATTIMAISTA METSÄNHOITOA Yhteismetsillä on lain mukaan oltava metsäsuunnitelma, jota noudatetaan hakkuissa ja metsänhoidossa. Metsäsuunnitelma on perusta tuottavaan metsätalouteen, mutta siinä otetaan huomioon myös luontoarvot metsien sertifioinnin edellyttämällä tavalla. Metsäkeskukset valvovat yhteismetsälain ja metsäsuunnitelman noudattamista yhteismetsissä. Tutkimusten mukaan yhteismetsiä hoidetaan paremmin kuin yksityismetsiä keskimäärin. RAHALLINEN TUOTTO Osakkaat saavat yhteismetsistä vuosittain varsin tasaista tuloa, sillä kun metsää on paljon, hakkuitakin tehdään joka vuosi. Puun myyjänä yhteismetsä on usein huomattavasti paremmassa asemassa kuin pienehkön yksityismetsän omistaja. Isoilla puuerillä on paremmat markkinat ja parempi hinta kuin pienillä, ja korjuukustannukset jäävät pienemmiksi. Kustannushyötyä saadaan myös metsän uudistamisessa ja hoitotöissä. Tuottoa jaetaan osakkaille yleensä kerran vuodessa samassa suhteessa kuin osakkailla on osuuksia yhteismetsään. YHTEISMETSÄOSUUKSIEN KAUPPA Yhteismetsäosuuksia voi myydä ja ostaa vapaasti. Tosin markkinat eivät ole laajat eikä osuuden hinta käytännössä määräydy vielä vapaiden markkinoiden mukaan. Yhteismetsään voi siis päästä mukaan, vaikka ei omistaisi metsää, ja yhteismetsästä pääsee halutessa eroon myymällä osuutensa. Yhteismetsän osakkaaksi lähtevän pitää tiedostaa, että metsä on jatkossa osa yhteistä aluetta ja sitä koskevat päätökset tehdään yhteismetsässä. YHTEISMETSÄ JA VEROT Kiinteistötoimitukset, jossa alue liitetään yhteismetsään, ovat maksuttomia. Kun metsänomistaja haluaa liittää omistamansa maat yhteismetsäalueeseen ja saa sitä vastaan yhteismetsän osuuksia, hän ei joudu maksamaan metsätilastaan luovutusvoittoveroa. Metsänomistaja ja yhteismetsä eivät myöskään joudu maksamaan varainsiirtoveroa. Jos metsänomistaja myy metsätilansa yhteismetsälle tai jollekin muulle tavanomaisella kaupalla rahaa vastaan, hän maksaa myyntivoitostaan normaalin 28 prosentin luovutusvoittoveron ja ostaja maksaa neljän prosentin varainsiirtoveron. Jos perii yhteismetsän osuuksia, niiden perintöverotusarvo määräytyy yleensä kuolinhetken käyvän arvon mukaan. Yhteismetsäosuuksia voi lahjoittaa kuten muutakin omaisuutta tiettyyn euromäärän asti verottomasti. Yhteismetsä on vanha, perinteinen metsänomistuksen muoto, joka on muuttunut moderniksi tavaksi omistaa ja hoitaa metsiä. Sallan yhteismetsällä on yli 70 vuoden historia. Yhteismetsän pinta-ala on yli 56 000 hehtaaria ja osakastiloja on yli 1 500. Yhteismetsään liittyvä metsänomistaja siirtää metsien hoidon ja hakkuut yhteismetsän metsäammattilaisten huostaan. Yhteismetsää hoidetaan osakaskunnan hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti antaen osakkaille tasaista tuloa vuosittain. Metsäkeskus valvoo yhteismetsälain ja metsäsuunnitelman noudattamista. Yhteismetsä - ja siten myös osakas - saa suurmetsätalouden edut monin tavoin. Puun myyjänä yhteismetsä on paremmassa asemassa kuin pienehkön yksityismetsän omistaja. Korjuu- ja uudistamiskustannukset jäävät myös pienemmiksi. MITÄ ETUJA YHTEISMETSÄN OSAKKAAT SAAVAT
· Tuottoa jaetaan osakkaille kerran vuodessa. LIITTYMINEN YHTEISMETSÄÄN
· Yhteiskunta tukee liittymistä.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja
Sallan yhteismetsä |
Sallan yhteismetsä, Kuusamontie 25, 98900 SALLA